keskiviikkona

Etelä-Suomessa on on satanut ennatys paljon kahden viimeisen päivän aikana. Ei se minua haittaa. Olin hyvin vilkas kun varaemo tuli kotiin. Juoksentelin pää kolmantena jalkana ja siinä taidossa kyllä voitan toisen karvaisen kaverin (Rikun) sanoo emäntäni. Sitäpaitsi olen paljon nokkelampi ja sulavaliikkeisempi. Enkä törmäile mihinkään, mitä nyt joskus tassut ei pidä parketilla... Viime yönä varaemoni joutui torumaan minua keskellä yötä, kun aloin niin kovasti "hyrista", että hän ei muka saanut nukutuksi. No ei se tosissaan varmaan ollut. Sattui vaan olemaan niin hyvä olo siellä sängyn jalkopäässä että hyrisytti... Kummakos tuo? Kiva kun joku ihminen on läsnä ja mukava rauhallinen yö, vain sade rapisutti ikkunaa. Ajattelin haikeana NYC:n emoani...